VIP @ Penthouse.

Tänään ja eilen on vallinnut aivan upea ilma. Aurinko paistaa, linnut laulaa ja lämpöasteita riittää. Meilläkin on ollut ikkuna auki koko ajan ja pihalla on saanut laittaa menemään sukkiksissa, ballerinoissa ja keveessä takissa. Ulkona kukat alkaa kukkia ja muutenkin on tosi keväinen tunnelma <3

 

"Today I don't feel like doing anything.."

Maisemakuvat on otettu meidän ikkunasta. Kumartakaa tuota meikäläisen juurikasvua. Onneksi ei ole kauhean pitkä aika kun pääsee Suomeen käsittelemään tän katastrofin uusiksi, mutta toisaalta hyvin toi ehtii siihen mennessä vielä pahentuakin. Ei sillä etten täällä voisi mennä kampaajalle, mutta äiti on parturikampaaja joka tietää tasan tarkkaan millaiset näistä hiuksista milläkin tapaa tulee, joten ei hutsita ottaa riskejä kun helpommallakin pääsee pienellä kärsivällisyydellä.

 

 

Noi Dianna Agronin hiukset on aika täydelliset.. Kuten koko naisen ulkonäkö noin muutenkin. Mutta juuri tuon tapaiset mullakin oli silloin kun lähdin tänne pieni ikuisuus sitten. En vain tiedä enää jaksanko jatkaa blondilla linjalla, kun oma väri on todella tumma. Mihin suuntaan sitä jaksaisi alkaa vaihtamaan? Punaistakin pitäisi jatkuvasti olla värjäämässä, että se pysyisi hyvännäköisenä. Paineita!

Mutta joo, jos siirryttäisiin tällaisten taidokkaasti otettujen kuvien avulla hieman eiliseen. Long story short: Ensin piti mennä istumaan pubiin, mutta Malinin tuttu DJ ilmoitti että päästäisiin Penthouseen ilmaiseksi sisään, pöytään - ja juomatkin maksetaan. Eipä tuota kauheesti tarvinnut miettiä mitä tekis.

Kävin ostamassa itselleni ihanan värikkään mekon (joooo joooo ei saanut ostella vaatteita ennen kesää, tää oli hätätapaus, ei ihan varmana ollut mitään päälle pantavaa!) ja siihen kultaisen vyön. Mulla ei tuollaista väriläikkää kaapista vielä löytynytkään ja nyt täytyy myöntää, että olen aika rakastunut siihen. Toi mekko ansaitsisi vielä oman postauksensa, vaan menköönsä nyt tällaiset epäedustavammatkin kuvat. Joka tapauksessa leikkaukset siinä on aivan täydelliset edessä (ja myös takaa tuollainen avonainen) vaan ei silti liian paljastava. Kaveriksi ostin kultaisen vyön kun keltaistakaan ei löytynyt. Olis ollut aika ihanan karkki, kun ois saanut yhdistettyä pinkin mekon ja kirkkaan keltaiset kengät/vyön.

Heitin sitten kaveriksi nahkatakin ja kengät niin en ollut liian prinsessa. Tykkään vähän sekoitella noita tyylejä - esim. pitsinen mekko ja nahkatakki = <3

On taas muuten niin pirun edustavia kuvia... Nooooh.. Ei voi mitään.

 

Superstara Malin <3
Tosiaan saatiin tuolta sitten DJ:n kopista ja myöhemmin muualta VIP-tiloista oma pöytä käyttöön. Kelpaa.

Kuvanlaatu sairaan huono, mutta yritys hyvä kymmenen.
Penthouse sijaitsee siis melko keskustassa, Sohon ja Chinatownin lähettyvillä kahdeksannessa (muistaakseni) kerroksessa. Maisemista näkyy mm. London Eye ja Big Ben (tuo keltainen valoläiskä tuolla..)

Jepjep.
Populaa oli liikkeellä niin pirusti (kuten aina perjantaisin) - me keskityttiin sitten nauttimaan musiikista ja tanssimaan. Nämä tyttärethän kuppia ottaa yleensä molemmille jaloille, itse oon melko paljon hillitympi :D Vaikka rakastan käydä ulkona niin onhan se kiva jälkeenpäin muistaa että oli hauskaa. Oikeastaan ei voi sanoa että olisin ollut edes humalassa eilen, ellen sitten kaikesta "glamourista" ja upeista maisemista :>
(Ei ole entiseen paluuta, Nurmeksen yöelämä. Terkut Obottaan.)

 

Siinähän tuo ilta meni nopeaan ja kaikki lähti vähän eri teille sitten jossain vaiheessa. Me jatkettiin Essin kanssa vielä johonkin klubille joka on auki kolmesta yhdeksään - minä lähinnä sen takia, että ois lämmin paikka odotella metron aukeamista. Jostain Old Streetin perukoilta suunnistin sitten seitsemäksi kotiin. Toiset oli jakkupuvuissaan matkalla töihin kun eräs nilkuttaa himaan yön jäljiltä :DD Vähän virnistytti vaan onpahan oikeasti aamuinen Lontookin nyt nähty.

Puoli kahdeksalta nukkumaan ja yhdeltätoista 3 ja puolen tunnin "yöunien" jälkeen virkeänä kuin peipponen ylös, kauppaan ja nauttimaan tästä ihanasta säästä. Tylsät turistit ei eilen jaksaneet lähteä klubbailemaan meidän kanssa, joten pitänee kohta puolin lähteä etsimään moiset käsiinsä tuolta jostakin Lontoon keskustasta.

(Niin - ja se Guessin laukku!)

Lomailua.

Melkein. No periaatteessa.
Kaveri ja miehekkeensä on täällä tämän viikon lomailemassa, joten melko rennoissa fiiliksissä oon minäkin aikaani kuluttanut. Käytiin Oxford- ja Bond Streetillä kaupoissa sekä Harrodsilla eksymässä. Siellä muuten eläintenhoitajillakin on jakkupuvut päällä, jossain hienossa Pet Spassa. Ottaisivatkohan mut sinne duuniin?
Oltiin varmaan loppupäivästä aika harvinainen näky, kun tosissaan kakslahkeinen koluaa kauppoja läpi ja minä + Senja istuttiin siellä jossain penkillä äijäfiiliksissä.
Kehittelen tässä pientä sivubisnestä, nimittäin koirien lenkkeiletystä ja hoitoa. Tietenkin silleen, ettei normi työvuorot sotkeennu arkena - ja viikonloputhan mulla periaatteessa on vapaat. Ei mitään turhan montaa jaksakaan, mutta miksipä ei tienata hieman lisää taskurahaa silloin tällöin, siinä samalla kun pääsee hauvojen kanssa leikkimään :> Viikonloppuna pitäisi käydä treffaamassa potentiaalisia ööh, asiakkaita.

Näiden vieraiden kanssa huomaa sen, miten moneen asiaan itse on jo tottunut. Esimerkiksi kun täällä mennään kassalle, niin sä vaan läväytät sun korin pöytään ja kassatyyppi sitten ottaa ne sieltä ja pistää pussiin. En edes muistanut, että Suomessa ne ostokset pitää itse lätkiä hihnalle ja pussittaakin itse (plus että muovipussista täytyy maksaa..)
Puhumattakaan sitten itsepalvelukassoista, jotka on maailman kätevin keksintö ikinä.

Eilen ajateltiin lähteä Essin kanssa ihan vaan muutamille treffaamaan, se on kumma millaisia patoutumia vajaassa viikossa ehtii kertyä :D Puhuttiin monta tuntia lakkaamatta, melkein sattuu leukoihin. Katsottiin metrokartasta paikka, jossa koskaan ei olla käyty (Great Portland Street) ja suunnistettiin lähimpään pubiin (Green Man) lätisemään.
Meikähän on siis maailmankaikkeuden isoimpia Greyn Anatomia faneja, joten voitte kuvitella innostukseni kun joukko kirurgisen harjoittelijoita niissä vaaleansinisissä asuissaan pelmahti sisään :D Sitten selvisikin, että se paikka on joku kantis niille, se sairaala on melko lähellä. Ihan huippua!
Muutenkin koko pubi oli kuin suoraan sarjasta revitty. Pistin Senjalle asiasta viestiä ja se oli lukenut sen vasta aamulla, miettien että mahdankohan edes olla jo kotona.. Olinhan minä, kiltisti jo melko aikaiseen. Mutta tuonne on pakko lähteä vielä uusiksi, tässä kyllä huomaa kuinka parhautta ihan random-löydöt on.

Kuvat on ihan satunnaisia tästä kotikulmilta, piristämään postauksen ilmettä.
Tänään olisi suunnitelmissa suunnistaa Big Benille (en oo käynyt siellä kertaakaan koko Lontoon aikana, silloin vain kun olin täällä pelkästään lomalla) ja etsiä jostain kaupasta joku kiva toppi. Lisäksi Guessin liikkeessä oli ale ja rakastuin yhteen tummansiniseen laukkuun! Pakko saada, toivon vain sydämeni pohjasta ettei se ole vielä mennyt, oli nimittäin viimeinen laatuaan eikä tietenkään juuri silloin ollut massia mukana.
Mitkäs sitten tämän illan suunnitelmat? Noh, kannattaa olla DJ:n sisäpiireissä, nimittäin se saattais olla vaikka ilmainen sisäänpääsy, pöytä sekä juomat Penthousessa ;)

Ystävänpäivää, vintagea sekä seikkailuja.

Tänään olen ahkera joten muistakaas katsoa myös alempi upouusi postaus! En tahtonut kirjoittaa kaikkea samaan, kun olisi voinut venyä hieman liian pitkäksi.
Ystävänpäivänä tosiaan suunnistettiin M:n kanssa etsimään kaikkialla kehuttuja Lontoon suurimpia antiikki-markkinoita, eli Alfie's Antique Marketsia. Ensinnäkin, me haahuiltiin nenä ipadissa kiinni karttaa "lukien" varmaan niin eksyneen näköisinä ja ihan väärällä suunnalla, että meidät näki hyväksi pelastaa sellainen niin "like a sir" mies kuin voi olla :D Vanhahko, puku päällänsä ja sateenvarjo/kävelykeppi heiluen se opasti meidät melkein perille asti, eikä oltais kyllä koskaan ikinä löydetty sinne ilman apua.
Yllätys oli sitten aikamoinen kun markkinoiden sijaan siellä oli vain pikkuinen kyltti, joka osoitti rakennukseen sisälle. Ehdin jo rämetä ulkopuolella että onko tää oikeesti vaan joku liike, mutta M sitten asteli sisälle ja sieltä avautui niin ihmeellinen maailma että mulla loppuu kirjallinen lahjakkuus sen kuvailemiseen.
En oo ihan varma montako kerrosta siinä rakennuksessa oli, sillä kerroksetkin hyppeli eri tasoissa. Pieniä ja suurempia portaikkoja risteili siellä täällä, kapeita käytäviä, yht'äkkiä eteen aukeava korkea sisäpuutarha ja aivan ylimpänä kattoterassi/ravintola. Mmmitä?! Mä en voinut kameralla ottaa siellä kuvia joten piti kuvaa salaa kännykällä - enkä nyt tietenkään saa siirrettyä sieltä mitään, kun ei ole johtoakaan. Erityisesti siellä oli miljoonassa pikkuisessa lasikopperossa kaikkia vintage-ihanuuksia, upeita pukuja ja koruja ja laukkuja ja kameroita ja rasioita ja.. Jooh. Ymmärrätte paremmin sitten kun saan nuo kuvat koneelle. Tässä kuitenkin muutama googlen kuvasaldo:

Kaikista ihaninta tuossa paikassa oli kuitenkin siellä ylhäällä sijaitseva "rooftop restaurant" joka hurmasi minut ihan täysin. Oli lämmin päivä ja siellä kattojen rajassa istuessa tuntui kuin ois jossain omassa pienessä maailmassaan. Hiljaista ja kaunista. Suosittelen kaikille ehdottomasti etsimään tämän paikan käsiinsä, jos vain Lontoossa seikkailee. Mulle iski siellä kattoterassilla niin palava halu johonkin kunnon kötöön pikkurakennukseen, mieluiten juuri mahdollisimman ylhäällä ja jollain parvekkeella. Englannissa rakennukset on niin kauniita ja persoonallisia, että joku Suomen kliininen yksiö tuntuu kuolettavan tylsältä ajatuksenakin. Ei käy, minä haluan oman pikku kattohuoneiston jonka ikkunasta kisut saa kurkkia päivät pitkät maailman menoa.

Myöhemmin suunnistin zone kolmoselle Essin ja Juulian kanssa ystävänpäivää viettämään, hautauduttiin siis kylmässä asunnossa peittojen alle ja jauhettiin "asiaa." Myöhemmin Malinkin (Essin ruotsalainen kämppis) liittyi seuraan. Oli aikas jees ilta - vaikka matka kotiin oli aika mielenkiintoinen, kun metro kulki enää vain Notting Hilliin asti ja sieltä piti metsästää joku yöbussi omille kulmille. No jaa, toisaalta nautin siitäkin. Notting Hill öiseen aikaan on aika herttainen.
Lisäksi siellä tube-asemalla asuu hiiri joka on tullut melkein joka kerta moikkaamaan meitä :D

Tässä tyyli johon palaan aina vain takaisin.

Punaiset huulet ja kiharretut hiukset. Vaan miksi hyvää vaihtamaan?

Pari päivää sitten lähdettiin M:n kanssa ihan vaan aikaa tappamaan keskustaan - shoppailemaan siis. Mulla ei ollut suunnitelmissa ostaa yhtään mitään, mutta kuinkas sitten kävikään? Päivän saldo: korkkarit, loaferit, paita, hame ja kahdet korvikset.. Vaikka mulla on tämä tiukka sääntö nyt, että mitään vaatteita ei saisi ostaa ennen kevättä: ensin asusteet ja sitten kesemmällä vaatteet. Mutta no jaa, nää nyt on tämmöiset että menee missä tahansa - joten annan itselleni anteeksi.

Tosi perus ja koska mulla ei valkeita, kesäisiä kävelykenkiä vielä oikein ole niin nää korvaa nyt sen puutteen. Hinta hurjat kahdeksan puntaa.

 Ihana sininen sävy <3

Nää näyttää näissä kuvissa jotenkin massiivisemmilta kuin mitä todellisuudessa, mä en nimittäin itse tykkää jos tuo pääty on liian "suuri" - mutta jalassa nämä on sirommat.

Eikä ollut hinnalla pilattu - kaksitoista puntaa.

Minäkin sorruin sulkiin ja tuollaisia pitkiä korvakoruja oon metsästänyt pidemmän aikaa.

Kolme puntaa tarjouksella.

Paidasta ja hameesta en vielä ehtinyt ottaa kuvia, mutta pistetään tulemaan jossain välissä :) Paita on sellainen ihana sinisen sävyinen, kunnon reiluilla puolihihoilla ja hame aika perus musta, yhteensä kahdeksan puntaa :D Primark on köyhän paratiisi. Kaikki nämä maksoi yhteensä 31 puntaa.

M ja R lähti eilen lomailemaan joten oon täällä nyt ypöyksin. Essi ja Juulia tuli tähän eilen, koska myös he ovat lähdössä reissuun ja tästä zone ykköseltä meni kätevästi bussi kentälle. Tai no, siitä kätevästä en nyt tiedä. Ilmeisesti tyttöjen mottona oli "vaikeimman kautta" tämän matkan suunnittelussa. Vedettiin melkoiset amazing race vedot pitkin Lontoon yötä, internetkahvilasta toiseen buukkaamassa jotain hemmetin aamuyön bussien lippuja. Ei onnistunut yhdessäkään joten lopulta piti metsästää sellainen itse bussi kuskeineen kiinni ja kysyä tuolta miten homma onnistuu. Saahan sitä jännitystä elämään tälläkin tapaa :D Mutta ihan kiva oli viilettää pitkin poikin katuja.

Essin kanssa jauhettiin aamuyöhön asti tarinoita tequilan huurteisista illoista (ja naurettiin niin paljon, että vatsaan sattuu vieläkin) - mutta niitä ei ehkä täällä voi edes julkaista, ellei tahdo poliisin tarkkailun alle :D Nyt kökötän sataneliöisessä mansionissa yksin. Eh.

Eilen muuten kuului jotain laukaisuja tuosta ihan viereisestä korttelista. Ensin meinattiin Essin kaa että "mikä ihme toi oli?" kunnes jonkun minuutin päästä kuului taas pari tosi kovaa pamausta - ja ihan selkeesti välähteli jotkut valot ja auton varashälytin rupes soimaan. Sitten taas joku aikaa ja kuuluu sireenien ääntä. Meinattiin että joku rikos varmaan ja nyt sieltä pimeydestä ne näki kun me kuikittiin ikkunasta, ja nyt meikä on jollain "eliminoi nämä todistajat" listalla. Miten niin liikaa CSI:tä?

Ehkä kumminkaan ei :D Rauhoitan vilkasta mielikuvitusta katsomalla yksinäni Supernaturalia jonka ekan kauden latasin kokonaan koneelle. Ei näin.

Btw. puhuttiin Essin kanssa juuri tuosta, kun ollaan molemmat aika huolettomia eikä liikoja varota taikka stressata - että ehkä joskus pitäisi. Molemmat kun aamuyöstä on tuolla noita kujia pitkin kierinyt niin ei siinä nyt varmaan mitään ainakaan menettäisi jos pysyis ihan ihmisten keskuudessa ja katuvalojen valaisemilla alueilla. Meiltä ei vielä ole hävinnyt mitään, mutta Essin kaverilta on pöllitty mm. läppäri, passi ja puhelin. Että vaikkei nyt oikeesti jaksa pelätä mitään, niin tuskinpa varovaisuudesta haittaa olisi.

Bright lights - Bigger city.

Anteeksi, viimeisimmästä postauksesta yli viikko enkä ole edes tajunnut koko asiaa! Tulee melkein huono omatunto heti jos jättää tämän vähän pidemmäksi aikaa, kun oon niin dementikko etten itsekään muista jälkeenpäin enää mitään. Ahkerasti näköjään ihmiset on kuitenkin jaksaneet käydä täällä katsomassa oisko tullut päivitystä, kiitos siitä : )
Oon koittanut aina tapahtumien jälkeen kyllä kirjoittaa esim. puhelimeen ylös juttuja ja kuvien avulla koitan muistella missä oikein on viiletetty.

Viikon alussa aamu alkoi ihanasti aamulenkillä Thamesin rannalla. Olis koko ajan tehnyt mieli jäädä ottamaan kuvia, muttei siitä lenkistä olisi sitten tullut yhtään mitään. Hetkeksi siellä pukumiesten virrassa jäin kuitenkin haahuilemaan katselemaan sillalta toiselle. Oon hirmu nopee sopeutumaan ja tuntemaan oloni kotoisaksi missä tahansa, mutta tuolloin iski kyllä erittäin hyvällä tapaa sellainen "oonko mä oikeesti täällä" olotila.
Myöhemmin samana päivänä meidän piti mennä katsastamaan kruunun jalokivet, vaan paikka olikin kiinni. Tämän takia suunnistimme Tate Moderniin jota kaikkialla on vuolaasti kehuttu...
Okei, sori, mutta huh mitä kuraa :'D Ehkä mä en vaan ymmärrä modernia taidetta, mutta toisaalta - jotain rajaa! Tuolla oli vaan seinälle varrastettuja variksia ja jotain silkkipapereista leikeltyjä wannabe-tauluja. Muutama katsomisen arvoinen kuva, siinä kaikki. Siis hienompaa taidetta löytää pikkuveljen eskariteoksista, valehtelematta.

Joo on tosi hieno.

Maksaisin tuosta sen parisataa tuhatta.

Pari päivää putkeen meni hengaillessa Templen ja The Bankin alueilla, varsin erilaista taas verrattuna muihin kaupunginosiin. Varsinkin Bank, kun se on sellainen "the city" jossa kukaan ei oikeastaan asu, vaan kaikki käyvät vain töissä. Mä en oo varma oonko ennen ollutkaan tuollaisessa paikassa missä olis pilvenpiirtäjää hieman enemmänkin. Kävelin niska kenossa koko ajan.
Tässäpä nyt muutama hassu kuva ensinnä Templestä ja sitten Bankista (nuo korkeat rakennukset, joiden kokoa ei kyllä millään saa kuvaan hahmotettua..) - täytyy kyllä sanoa, että luulin Bankia paljon tylsemmäksi alueeksi, mutta olin täysin väärässä! Yhtälailla sieltä löytyy kivoja ravintoloita etc.

Temple.

 

 

Kuvat otettu taas "lennossa" joten laatu sen mukainen.

Varsinkin the kurkku (tunnetaan myös nimellä 30 St Mary Axe building sekä the Gherkin, rakkaalla lapsella on monta nimeä) kuva aivan hävettää, mutta siinä oli muutenkin jotain remonttia käynnissä.

Note to self: älä sovi treffejä Liverpool Streetin tube-asemalle. Paikassa on kahdeksan uloskäyntiä.

Kun käytiin sitten syömässä fish & chipsit tuolla noin, huomattiin samalla että siellä järjestetään markkinat joille suunnistettiin M:n kanssa viikonloppuna. Huomaa kyllä, että aikajärjestys muuttelee tässä postissa varsin paljon, mutta pääasia että kaikki tulee kerrotuksi :D Ja olihan tuolla näkemistä, isot markkinat ja paljon laadukasta sekä ei niin laadukasta tavaraa. Itsekin löysin ilokseni mm: kauniin kaulahuivin, Beatrix Potterin piirros-kirjan sekä hiuskorun (tosin se ei ole itselleni.)

Muista herkkulakko, muista herkkulakko...

 

Tää on niin kaunis <3

Oikeasti väri on kyllä vielä vaaleampi, sellainen kauniin kermainen.

Rakastan näitä niin paljon :D

Tää ohjelma teki mun lapsuuden. Toi tyyli on kauniin herkkä vaikka tarinat ei aina niinkään.

Oon metsästänyt jotakin tauluntapaista täältä, mutta toisaalta jokaisen näistäkin kuvista vois teetättää itselleen. 

 

Ja sitten vielä tämä hiuskoru. Ei, siitä ei puutu kiveä vaan se kivi on tollainen ruskeanvärinen.

En kyllä ihan ymmärrä logiikkaa, mutta sama se - nätti on.

Varsinkin ruskeisiin hiuksiin.

Covent Garden.

Herkkulakko on kestänyt hurjat kaksi päivää. Mä en muuten tainnut asettaa mitään rajoja tälle, mutta ajattelin jos sitä vaikka kuukauden sinnittelis ilmaan minkäänlaisia herkkuja (paitsi ystävänpäivänä!) mihin mä siis luen ihan kaiken: suklaan, karkit, limpparit, leivokset, sipsit, etc. Ihokin varmaan tykkäis ihan hyvää.

Marjoja menee nyt siis miljoona kertaa normaaliakin enemmän. Tuolla kipossa on kyllä alla kreikkalaista jogurttia, että rajansa kaikella :D Lisäksi oon keksinyt tuommoisen kanasalaatin joka on oikeesti ihan taivaallisen hyvää! Voisin elää pelkästään sillä nyt jonkun aikaa.

Lähdettiin tänään kämppiksen kanssa käymään Covent Gardenissa. Mulla jäi viimeksi vähän kötö olo siitä, kun olin siellä syyskuussa seikkailemassa yksinäni. Kauheasti turisteja ja hirmu paljon myynnissä pelkkää krääsää. Tuli semmoi olo, että mitä ihmeellistä tässä muka on? Nyt kun mentiin sinne illalla ja tämmöiseen ei niin turistiseen aikaan, tunnelma oli aivan toinen! Paikka oli oikeasti illalla valoineen ja elävän musiikin kera aika kaunis. Krääsäähän sieltä löytyy, mutta lisäksi myös aivan yli-ihania pikkuputiikkeja jossa myydään kaikkea söpöä. Muistelen, että kun Covent Gardenista lähtee kävelemään pois päin siellä avautuu merkkiliikkeiden valikoima, mutta me ei jaksettu innostua nyt niistä kun tuuli aika kylmästi. Sen sijaan ihasteltiin cupcake-rasioita ja muita ällösöpöjä juttuja.

Panoraama-kuvaa! Vaikka laatu kusee näissä enempi, oon ihan hullaantunut! Vielä kun opettelis tätä toimintoa käyttämään..

Tollasissa pienissä rasioissa oli erimakuisia huulirasvoja. Melkein lähti mukaan, mutta tuon maku olikin suklaa enkä mä taivu ihan sellaisiin masokismin muotoihin, että maistelisin suklaata koko päivän saamatta syödä aitoa tavaraa.

Meinasin ostaa porukoille tuon lammaskannun :D Meillä on kotona kaks lemmikkilammasta, joten keräillään kaikkea lampaisiin liittyvää.. Vois tuon ehkä tuliaiseksi napata.

"I'm on the Gin & Tonic diet. So far I have lost 2 days."

Kuutamo <3

Jääkaapin oveen.. :D

Ja sitten vielä ostoksia Monsoon Accessorizelta!

Kaunokaisia 22 punnalla, noi timanttiset korvikset sain vielä ilmaiseksi kaupanpäälle.

Ja ps. toi sininen timanttisormus on hirmuisen kätevä jos joku epämiellyttävämpi henkilö tulee iskemään. Sujautan sen vain vasempaan nimettömään ja kerron valitettavasti olevani kihloissa :D

Meneehän toi toki aidosta...