torstai 30. elokuuta 2012

Kitten Eyes.

Bongasin tämän meikin uusimmasta Cosmosta ja näytti niin veikeältä, että piti koettaa itsekin.


Ja ihan mukavat niistä tuli! Käytin mustaa luomiväriä sekä ylä- että alaluomelle, jonka levitin kostutetulla eyelinerille tarkoitetulla sudilla. Silmän sisänurkkaan ja sisemmälle luomelle laitoin vaaleaa helmiäistä ja koetin pitää alaripset kevyesti meikattuina.


Pelkäsin, että lopputulos saattaisi olla liian huomiotaherättävä, mutta eipä oikeastaan. Kyllä tällä meikillä kehtaa kaupungille lähteä.


(Nuilla hiuksilla taas ei. Luonnonkiharat, enkä jaksanut kuviin edes harjata :'D)

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Like a Lady (or not.)

Voi tekninen ongelma.. Pyydän anteeksi postausten aiheiden hyppelyä nyt, mutta puolet kuvista on siellä, puolet täällä ja tuntuu etten saa mitään siirretyksi blogiin :')
Mulla on ollut tosi kiireinen viikko, oon tosissaan lähetellyt miljoonia hakemuksia, käynyt työhaastattelussa (viimeksi tänään ihanassa pubissa Bond Streetilla, meni aika mukavasti!) - sopinut niitä tulevaksi ja koettanut selostaa virallisia juttuja pankeille ja laitoksille. Oikeesti, ei tänne muuttamisessa mitenkään hirveästi tarvitse hoitaa näitä juttuja, mutta ne jotka täytyy on sitten pistetty parin mutkan taakse. Että saat sen, tarviit tuon, mutta jotta saisit tuon, pitää ensin olla se. Ja sitä rataa.


Helmiä!
En tiedä miks mun hiukset näyttää noin kamalan värisiltä tässä kuvassa.


Älkää edes kysykö tuosta töhrystä. Se on ollut liimaantuneena iholleni hienona muistutuksena laatuläpästä sitten Brightonin matkan. Tänään sain sentään raavituksi sen irti työhaastatteluun, veikkaan, että eivät glitter tekotatskaa ois kattelleet niin hyvällä :'D


Arvatkaas muuten, pääsinkö yrityksistä huolimatta sinne karnevaaleihin? "Terveestä punasta" (eh eh) voi varmaan jo päätellä kuinka ihat olot mulla oli, mutta tosiaan.. En ole hetkeen ollut noin kipeänä. Käytiin jostakin katukojusta (ensimmäinen ja viimeinen kerta!) ostamassa mansikoita, joissa oli taatusti joku pöpö johon meikäläisen vastustuskyky ei ole tottunut. Urhoollisesti (vaikka nätisti oksentelin jo kotona) pakottauduin kokeilemaan rajojani junamatkan kanssa, mutta siinä pisteessä kun muistutin Liverpool Streetin asemalla enemmän vesiputousta kuin ihmistä, päättelin metromatkan olevan silkka itsemurha. Kaikkia kiinnosti.
Essiltäkin meni Tinchy Stryderin keikka sivu suun, mutta Malin pääsi karnevaaleihin ja on sillä sieltä kuulema joitakin kuvia, jotka voin laittaa jossain vaiheessa tänne teidän iloksi!


Vinkkinä kaikille, hommatkaa suunnilleen samankokoisia kämppiksiä! Suurimman osan vaatteista saa siten kätevästi jaetuksi ;) Näiden tyttösten kanssa ei kyllä arkikaan käy turhan pitkäveteiseksi.



Viihdettä tarjoilee myös takapihan ikioma Animal Planet, naapurin kissa vs. hillittömän kokoinen rupikonna. Oikeasti, että tuollaisiakin on olemassa.. Luulin ensin, että toi on joku edellisten asukkaiden pihakoriste tai vastaava, ennen kuin se kirkui niin kuin joku hiiri tuolle kissalle D: Ihme, etten nähnyt painajaisia. Teki mieli soittaa Deanille tai Samille Supernaturaliin, että täällä ois yks manattu sammakko. PS. Sammakko voitti.


Siinäpä vielä kuvaa uusilta kulmilta. Oltiin eilen pitkällä lenkillä Essin kanssa sellaisessa suuressa puistossa ja kyllä siellä auringonlaskun aikaan alkoi jo aika syksyiseltä näyttää.

Olikohan tässä nyt taas päätä taikka häntää?
Ehkä parempi onni ensi kerralla :'D

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Karnevaaleihin!

Notting Hill Carnevalit pidetään tänään (sekä huomenna) ja pakkohan sinne on suunnistaa katsastamaan mikä on homman nimi! Oon saanut sen käsityksen, että karkeloiden pitäs olla aika isot, mutta sehän nähdään.



Siinä kämästä sneak peakia päivän asusta (kaveri on omistautunut omaan laittautumiseensa, joten kuvailut jäi vähäiselle) mutta päältä löytyy Zaran musta minihame ja valkea New Lookin toppi sinisen H&M:n topin alla sekä harmaa bolero jonka alkuperää en edes muista.. Riipus on äidin taiteilema ja korvikset Nellystä.

Kaikki postauksiin tarkoitetut kuvat on edelleen omalla koneella, jota en saa toimimaan (aaaargh) joten näillä mennään. Koittakaa kestää!

torstai 23. elokuuta 2012

Hajotus ja jotakin pientä halloweenista.

Arvatkaa kenen tietokone on toimintakyvytön.

Mulla on hajonnut siitä rakkineesta jo ajat sitten normaalihiiri, joten mun on täytynyt käyttää usb-hiirtä. Eilen meni sitten toinenkin usb-paikka kappaleiksi (en edes tiedä, että miten!!) joten konetta on nyt vähän pahempi käyttää millään tapaa. Uuteen ei ole budjettia, joten täytynee koettaa löytää jostakin langaton hiiri, jos saisin vaikka sellaisen toimimaan.
Mun piti tänään tehdä postausta kaikesta söpöstä, mutta kerta kuvat on omalla koneella se on nyt mahdotonta :/


Tajusin kanssa, että halloweeniin ei ole enää mitenkään järkyttävän pitkä aika. Viime vuonna halloweenin aikaan olin ensimmäistä kertaa elämässäni käymässä Lontoossa. Muistan, että jonotettiin Essin kanssa suosituimpaan asukauppaan valehtelematta joku kolme tuntia - se jono kiersi pitkän matkan korttelin takaa. Liikkeessä menikin sitten aikaa toiset kolme ja hinnat oli tietenkin huipussaan. Meillä onkin ollut jo hieman puhetta, että tänä vuonna valmistelut voisi aloittaa hippasen aikaisemmin.


Tavallaan se on ihanaa, kun Lontoossa halloween on niin suuri juttu! Suomessahan siihen ei pahemmin panosteta. Meikäläisellä oli viimeksi tiukalla budjetilla niinkin yksinkertainen asuteema kuin itse talvi.
Hiukset oli silloin vielä platinablondit joten hopeisella glitterillä maalattiin huulet ja muutama lumihiutale iholle. Valkea pitsimekko ja maski sai hoitaa loput. Muistelen, että jossain kohden iltaa maalattiin iholle vielä teksti: Winter is coming, koska olin juuri tainnut päästä myös kirjasarjan makuun josta täälläkin olen jauhanut.

Kaikista hienointa halloweenissa oli kuitenkin ne kadulla vastaan tulevat ihmiset, jotka olivat aivan oikeasti panostaneet todella upeisiin asuihin! Teki mieli napsia kuvia jokaisesta.


Meidän iltamastahan ei ole liikaa todistusaineistoa, mutta toisaalta parempi niin. Jossain vaiheessa iltaa mentiin kotibileisiin, jossa oli kauheasti kaikkea aikaansaanutta porukkaa. Joku tyyppi oli pilotti ja toinen duunissa levy-yhtiössä joka hoitaa mm. Adelen jutut, aikeissa perustaa omaa yritystään.
Meikä siellä selitti sitten, että koulu loppui juuri, joten ei ole "duunia, kämppää, taikka koulua" ja kaikki käyttäytyi kuin siinä olisi jotakin hienoa ja ihmeellistä.

Nyt kun asiaa ajattelen niin mun tuurilla käy niin, että tänäkin vuonna selitän täsmälleen samaa virttä jossakin halloweenkekkereissä ainoastaan eri ihmisille :D
Noh, who knows. Onhan tässä keretty elääkin sillä välin, että ei mulla mitään valittamista ole. Ihmiset stressaa aivan liikaa, miettien jotain ulkomaille (hemmetti, jo eri paikkakunnalle) muuttoa: riittääkö rahat, tutustuuko ihmisiin, entä jos sitä ja tätä.

Pääasiahan se on, että yrittää! Jos jotakin oikeasti tahtoo, niin ottaa sitten vain asioista selvää ja alkaa säästää rahaa. Suomeenhan voi aina iisisti palatakin, tai sinne kotipaikkakunnalle, on se sen verran helppo maa. Juuri eilen puhuttiin kaverin kanssa siitä, kuinka täällä opiskelut maksaa mm. neljä tonnia vuodelta (tommoi normi amikseen verrattava) - ja Suomessa ne antaa sulle kaikki tuetkin kunhan jaksat vähän kerjätä, monen sadan euron edestä parhaimmillaan.

Tiedän, että Suomen tukijututkin voi kusta (nimim. itse en tällä hetkellä saa mitään mistään, en edes takautuvasti) mutta kaikki on verrannollista.

Tää postaus taisi kadottaa sen kuuluisan punaisen langan jo ajat sitten, joten olisi varmaan parempi jos lopettelisin :')

Mites lukijat, onko teillä ikinä vietetty halloweenia sen suuremmin? Onko suunnitelmassa mitään hienoja asuja? Ja olenko ainoa, jolle iskee aina syksyisin jotenkin tuo todellisuus päälle, kun ihmiset aloittaa koulut ja duunit sun muut - pitäisikö tässä pikkuhiljaa alkaa keksiä itselleenkin pysyvämpää tekemistä?

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Brighton.

Ihmettelin tässä, että mihinköhän kaikki lomakuvat on kaikonneet mun koneelta, mutta ilmeisesti täytyy vain hyväksyä se tosiseikka, ettei niitä loppujenlopuksi tullut kauheasti otettua. Brightonistakin ihmeen vähän! Viimeisin reissu merenrantakaupunkiin oli huhtikuussa ja jos jotakuta kiinnostaa, niin sen postauksen voi lukea täältä.


Ensin meinasi olla tosi tuulinen ja oikeestaan aika kylmä ilma, vaikka lämmintä olikin luvattu. Merivesi ei ollut jääkylmää ja kyllä ihmiset siellä ui, vaan itse en kyllä olisi mennyt dippautumaan.


 

Päivän asukuvan tarjoilee Sanna :D


Onneksi aurinko alkoi paistaa aikaisin ja sää muuttui aivan täydellisen lämpimäksi!
Alla läjä randomkuvia, joista voi hyvin päätellä päivän kulun.






Brightonin päivä meni siis lähinnä pirtelöitä (ja shotteja) siemaillen sekä rannalla makoillen. Harmi ettei tullut äänitettyä laatuläppää tännekin, kun vatsalihakset oli jo junamatkalla aika kovilla. Ihana päivä kuitenkin, ihanien tyttöjen seurassa! :)


Yöksi palattiin kuitenkin Lontooseen ja lähdettiin viiden hengen porukalla tanssimaan. Siihenpä ne julkaisukelpoiset kuvat taitaa loppuakin.



Vierailijat Suomesta lähti tänä aamuna takaisin ja näyttivät vievän kesäiset säät mennessään. Nyt on taas harmaa ja viileä ilma - jotenkin tuon syksyn tulemisen alkaa ehkä viimeinkin sisäistää. Onko Suomessa jo ihan selkeä syys, vai vielä loppukesä?

Katsellaan josko ehtisin palaamaan vielä illemmalla hieman söpömmän postauksen merkeissä - ellen, niin viimeistään huomenna! ;)

tiistai 21. elokuuta 2012

Voi hehkutus.

Mitkä on todennäköisyydet, että nouset yhdeltä kaikista kiireisimmältä metroasemalta ruuhka-aikana samaan vaunuun Richard Maddenin kanssa?


"Se katto mua!"

Ahahaha :D Meikä kyllä arvostaa tätä Game of Thrones lookkia enemmän.

Okei, ei mulla muuta tänään.

Huomenna ajattelin kirjoittaa vähän näistä aktiviteeteista mitä ollaan ehditty järjestää, ellei kämppikset tukehduta mua yöllä tyynyyni, kun en sanonut niille tuosta äijjästä vaikka ne oli siinä samassa vaunussa. Oisivat käyttäneet silmiään!

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Herkkuja eiliseltä.

Asua, löytöjä, ostoksia ja hetkiä eiliseltä. Lähinnä Notting Hillista, kuinkas muuten!


Uudet kengät Zarasta.

Oikeestaan ostin nää jo sinne klubikoululle. Harmittaa tosi paljon, kun en nyt ole ehtinyt päivittää blogia useammin, mutta toisaalta oletan että tekin ymmärrätte kyllä. Kerrankin on Suomesta kavereita käymässä, joten kaikki vapaa aika on tähän mennessä mennyt lentämällä kimpassa hengaillen.


Ja herkku Hyde Parkista.

Tosiaan, muuttohan se mulle tuli eteen ja tänään tsippailin viimeisen kerran länsilontoon suunnalla duuninkin puolesta, ainakin hetkeen. Nyt asutaan idässä tyttöporukalla ja vaikkei alue olekaan se kaikista sydäntä lähinnä oleva, niin ei ole mitään valittamistakaan : )


Meillähän on nyt ollut Lontoossa pari päivää semmoset helteet, ettei koko kesänä. Lämpötila on reippaasti kolmenkympin yläpuolella ja pieni nestehukka päällä koko ajan. Ei pidä silti valittaa, nautitaan nyt kun vielä voidaan!


Näytin Sannalle ja Raisalle kaikki lempipaikat Notting Hillista, tai ainakin ne mitä kerkesin. Ihanasta pikku vintageputiikista olisin voinut kotiuttaa taas sata paria kenkiä.


Tästä yhdistelmästä tykkään ja paljon!

Huomenna lähdetään käymään porukalla Brightonissa nauttimassa hieman merenrannasta.
Mulla ois miljoona juttua jo nyt, joista vääntää postausta, mutta eipähän ole aiheet loppumassa ihan heti kesken jos jossain välissä iskee tylsempi kausi.


Yumi, Notting Hill.


Älyttömällä tavalla aivan ihanat! Jäi hyllyyn tällä kertaa, mutta aaah, kuinka söpöt voi olla! :D


Vielä muutama kuva Hyde Parkista. Me ollaan tehty tällaisia jakautumia aina porukassa ja sillä välin kun Raisa ja Essi nukkui nurmikolla me käytiin Sannan kanssa kaatuilemassa heinikkoon.



Asiasta täysin kukkaruukkuun, kaikki on varmasti jo käynyt katsomassa uusimman Batmanin?!
En aio spoilata mitään, mutta vihdoin ja viimein minäkin pääsin eilen näkemään lopetuksen tälle trilogialle - ja olihan se hieno! Ledgerin näyttelijänlahjoja ei kukaan ylittänyt, se on totta, mutta eipä toisaalta varmasti kellään ollut aikomuskaan. Eikä hahmotkaan olleet sellaiset noin vihollisten puolelta, että olisi voinut verrata. Hieno lopetus tarinalle kuitenkin, ainakin minun mielestäni ja nitoi kaiken mukavasti yhteen.




Loppuun vielä normaalia kaksikymppisten vapaa-ajan viettoa. <3

Palaillaan taas!
Ja jos mieleen pomppii kysymyksiä tahi postaustoiveita, niin niitä saa vapaasti esittää.

maanantai 13. elokuuta 2012

Saanen esitellä..

Maybelline Eye Studio Color Tattoo luomivärit.


Anteeksi kuvien laadun puute.

Poimin nää matkaani kun käytiin joku aika sitten Essin ja Malinin kanssa Westfieldissä shoppaamassa. Maybellinella on yleensä Bootsissa aina tosi hyviä tarjouksia, joten nää ei maksanut oikeastaan mulle juuri mitään. Ihan uteliaisuudesta päätin kokeilla jo nimen takia ja otin tollaiset perussävyt matkaan, vaikka kirkkaat hetkensä houkuttelikin.


Ajattelin nyt jakaa tämän löydön teidänkin kanssa, vaikkei nämä mitään uutuuksia enää olekaan!
Koostumus luomiväreissä on jokseenkin voidemainen ja levittyy tosi helposti luomelle. Myös vahvuutta on helppo lisätä - esimerkiksi tuossa hopeaisessa pidin määrän aika hillittynä.
Laatu on kuitenkin huippuhyvä. Tää ei paakkuunnu edes monessa tunnissa nihkeiden metro ja pubimatkojen menossa.


Käytiinkin eilen Essin kanssa istumassa iltaa ja ei voi kuin ihmetellä miten me kaksi saadaan aina säädettyä kaikki päin metsää. Piti tavata Portobello Roadilla (molemmat oli tulossa eri aikoihin määränpäähän, ennenku hiffasin asiasta tekstata) ja suunnistaa vaan ensimmäiseen pubiin, mutta eihän siellä tietenkään ollut enää mikään auki. Mun suunnitelma oli korkkareissani kävellä vaan kymmenen askelta bussiin, kymmenen askelta metroon ja metrolta kymmenen lähimpään kuppilaan. Sen sijaan taitettiin pari kilometriä pyöriessä (kuten aina) ja päädyttiin lopulta Sherlock Holmesin kulmille tuttuun ja turvalliseen Green Maniin (se Greyn anatomia paikka, vanhemmat lukijat tietää!)


Loppuilta meni sivistyneesti jauhaessa pari tuntia kirjoista (Tulen ja Jään laulu, c'mon eikö mun lukijoista löydy yhtäkään fania?!) ja raahautuessani kotiin kello yksi muistan small talkanneeni innokkaasti pomon kanssa mm. Harry Potterin jokamaun rakeista.


Chanelit Portobellolla.

Tänään sitten sovittiin, että ollaankin taktisia ja huijataan karmaa matkaamalla tiettyyn päämäärään ihan kokonaan erikseen ja yksin. Lopputulos on se, että Essi odottaa Trafalgar Squarella yli tunnin, kun meikäläisen bussit vaihtaa määränpäätä useammin ku räpyttelin silmiä koko matkan aikana. Yhessä välissä se bussin infotaulu näytti vain rohkaisevasti määränpääksi: * - hei kiitti, se auttaa paljon.
Kun lopulta pääsin paikalle, Essi oli loogisesti ajatellut lähteä kävelemään mua Big Benille vastaan. En tiedä, mutta jotenkin onnistuttiin törmäämään vielä kerran, vaikka enää en tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa :'D



Mutta se siitä tällä erää.

Ensi viikosta pitäisi tulla aika hauska ja mielenkiintoinen, on nimittäin kaksi kaveria Suomesta tulossa viikoksi Lontoota katsomaan : )